Usein kysyttyä

Missä mennään nyt?

Hiilivapaa Helsinki -kampanjan vuosien työ palkittiin 2.12.2015, kun kaupunginvaltuusto päätti Hanasaaren hiilivoimalan sulkemisesta.

Valtuusto päätti kokouksessaan selvin luvuin, että Hanasaaren hiilivoimala suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Hiilenpoltto korvataan rakentamalla kaksi biolämpölaitosta. Lisäksi valtuusto alkaa valmistella tavoitteita ilmastopäästöjen vähentämiseksi, fossiilisista polttoaineista luopumiseksi ja energiansäästön edistämiseksi. Myös biomassan kestävyyskriteereitä tutkitaan.

Hanasaaren kivihiilivoimalan sulkeminen käynnistää saastuttavan energian lähtölaskennan Helsingissä. Kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi Suomen hallitus on linjannut, että hiilestä pitää päästä kokonaan eroon 2020-luvulla. Seuraavaksi sulkemissuunnitelman tarvitsee siis Salmisaaren voimala. Helsingin on aika asettaa suunnaksi täysin uusiutuva energiajärjestelmä, kuten kaikissa muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa on jo tehty.

Hiilivapaa Helsinki -kampanjalle on syntynyt seuraaja, Hiilivapaa Suomi, joka toimii kaikilla paikkakunnilla, joilla energiainvestoinnit ovat ajankohtaisia ja asukkaat haluavat toimia. Tällä hetkellä paikallisryhmiä on Espoossa, Vantaalla ja Tampereella. Tervetuloa mukaan toimintaan!

Miksi kivihiilestä pitää luopua?

Kivihiili on turpeen ohella eniten ilmastonmuutosta aiheuttava energiantuotannon polttoaine. Kun olemme tosissamme ilmastonmuutoksen torjumisessa, ei kivihiilen polttaminen yksinkertaisesti enää käy.

Kivihiilen polton hinta tulee nousemaan lähivuosina päästökaupan korjausten tai muun sääntelyn myötä. Kivihiilen polton jatkaminen on taloudellisesti riskialtista.

Euroopan energiamarkkinoilla on käynnissä laaja, nopeasti etenevä murros. E.ONin ja Enelin kaltaiset energiajätit ovat ilmoittaneet suurista strategisista muutoksista. Fossiilisen energiantuotannon sijaan ne panostavat jatkossa uusiutuvan energian, energiansäästön ja älykkäiden energiajärjestelmien palveluihin. Maailmalla hiilivoimalahankkeita perutaan enemmän kuin rakennetaan. Yksityiset ja julkiset sijoittajat ympäri maailmaa vetävät rahojaan pois kivihiilestä.

Suomessakin kivihiilestä halutaan luopua nopeasti. Suomen hallitus on linjannut, että kivihiilen käytöstä voimalaitoksissa luovutaan 2020-luvun aikana. Tämä koskee myös Helsinkiä. Esimerkiksi elinkeinoelämää edustava Climate Leadership Council on kritisoinut Helsingin kivihiiliriippuvuutta, joka haittaa cleantech-toiminnan uskottavuutta.

Millä energia tuotetaan Helsingissä nyt?

Helsingillä on neljä suurta voimalaa: Vuosaari A ja B, jotka käyttävät maakaasua, ja Hanasaari B ja Salmisaari A, jotka käyttävät kivihiiltä. Helsingin energiantuotanto perustuu siis fossiilisten energianlähteiden käytölle. Lähes puolet Helsingin lämmöstä tuotetaan runsaspäästöisellä kivihiilellä Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksissa. Kaikesta Helenin energiasta kivihiilellä tuotetaan kolmannes. Sähkön asiakas saa ostaa vapailta markkinoilta halutessaan miltä tahansa energiayhtiöltä, mutta kaukolämmön toimittajaa helsinkiläinen ei voi nykyisellään vaihtaa.

Helsingin energia alkuperä

Kuvan lähde: https://www.helen.fi/kotitalouksille/neuvoa-ja-tietoa/tietoa-meista/energiantuotanto/energian-alkupera/

Mistä Helsingin päästöt syntyvät?

Energiantuotannon ja kulutuksen päästöt ovat ylivoimaisesti suurin osa Helsingin ja helsinkiläisten päästöjä. Asuntojen lämmitystä varten tuotettava kaukolämpö tuottaa runsaasti päästöjä, kun lämpö tuotetaan kivihiilellä.

Kuvan lähde: http://www.stadinilmasto.fi/paastotiedot/

Kuvan lähde: http://www.stadinilmasto.fi/paastotiedot/

Mitkä olivat vuoden 2015 energiapäätöksen vaihtoehdot?

Valmistelussa oli  kolme vaihtoehtoa:

  1. Vuosaareen rakennetaan uusi voimala, jossa voi polttaa sataprosenttisesti uusiutuvaa biomassaa. Samalla Hanasaaren hiilivoimala suljetaan, mikä vähentäisi Helsingin energiantuotannon ilmastopäästöjä jopa kolmanneksen. Vaihtoehto mahdollistaa kivihiilestä luopumisen seuraavan vuosikymmenen aikana.
  2. Remontoidaan nykyisiä voimaloita niin, että niissä voisi polttaa aikaisempaa enemmän biomassaa. Teknologia vaatisi, että investointien jälkeenkin vähintään 60 prosenttia polttoaineesta olisi kivihiiltä. Vaihtoehto sitoisi kivihiilen polttoon yli vuoden 2025.
  3. Erilliseen lämmöntuotantoon perustuva hajautettu ratkaisu, jossa Hanasaaren hiilivoimala korvataan kahdella biolämpölaitoksella, energiansäästöllä ja muulla uusiutuvalla energialla.

Kahta ensimmäistä vaihtoehtoa selvitettiin Helenin tekemässä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Kolmas vaihtoehto tuli mukaan selvitystyöhön keväällä 2015.  Helsingin kaupunki (kaupunginhallitus, päätöstiedote 11/16.03.2015.) teetti aiheesta omia selvityksiään, ja lopulta Helen Oy julkisti kolmannen mallin kesäkuussa 2015.

Mitä kampanja ajaa?

Hiilivapaa Helsinki -kampanja ajaa nimensä mukaisesti sitä, että Helsingin energiantuotanto vapautetaan kivihiilen polttamisesta.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 2.12.2015, että Hanasaaren hiilivoimala suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Suomen hallitus on linjannut, että hiilestä pitää päästä kokonaan eroon 2020-luvulla, joten seuraavaksi sulkemissuunnitelman tarvitsee Salmisaaren voimala. Helsingin on aika asettaa suunnaksi täysin uusiutuva energiajärjestelmä, kuten kaikissa muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa on jo tehty. Jotta tämä voidaan toteuttaa kestävästi ja kustannustehokkaasti, energiantarvetta on vähennettävä mm. asuntojen energiaremonteilla. Helsingin on siirryttävä moderniin energiajärjestelmään, jossa energiaa kuluu paljon vähemmän ja tuulen, auringon, maaperän ja biomassan energia valjastetaan käyttöön.

Kuka Helsingin energia-asioista päättää?

Helsingin energiatuotannosta vastaava Helen Oy on 100% kaupungin omistama, joten päätöksen tulevista investoinneista tekee Helsingin kaupunginvaltuusto.

Mitä Hanasaaren sulkeminen ja uusiutuvaan energiaan siirtyminen maksaa?

Helenin tekemän arvion mukaan kustannukset vuoden 2015 energiapäätöksen eri vaihtoehtojen välillä eroavat seuraavasti:

  1. Vuosaaren uusi moniainepolttolaitos: 960 miljoonaa euroa
  2. Nykyisten voimaloiden remontoiminen niin, että niissä voitaisiin polttaa kivihiilen lisäksi myös biomassaa: 300 miljoonaa euroa
  3. Hajautettu ratkaisu, jossa Hanasaaren voimala korvataan biolämpölaitoksilla, energiansäästöllä ja muulla mahdollisella uusiutuvalla energialla: 360 miljoonaa euroa

Energiaratkaisun hintalappuun vaikuttavat muun muassa investointien hinnat, voimaloiden käyttökustannukset, kivihiilen käytön rajoitukset Suomessa ja Euroopassa, rakennusten energiatehokkuuden parantuminen, vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen yleistyminen sekä maankäyttöön liittyvät ratkaisut. Kuntatalouden rinnalla päätös vaikuttaa laajemmin kotimaiseen elinkeinoelämään ja työllisyyteen. Kivihiilen tuominen Venäjältä on rasite Suomen kansantaloudelle, kun taas kotimainen uusiutuva energia hyödyttää sitä.

Mitä vuoden 2015 energiapäätös merkitsee kaupunkisuunnittelulle?

Hanasaaren ja Salmisaaren voimalat ovat jääneet kasvavan kaupungin sisään. Kun Hanasaaren voimala suljetaan, merenrannalla olevat arvotontit vapautuvat muuhun käyttöön. Alueelle on jo kaavoitettu asuntoja, ja myytävät rakennusoikeudet tuovat tuloja kaupungille.

Voimalaratkaisu vaikuttaa myös kaupungin liikenteen kehittämiseen. Kun Hanasaaren voimala suljetaan, voidaan siltayhteys Sompasaaren ja Kruununhaan välillä toteuttaa.  Nyt Hanasaareen kulkevat hiililaivat olisivat estäneet  Kruunusiltojen rakentamisen. Kruunuvuorenrannan tulevat asukkaat (n. 11 000 vuonna 2020) saavat näin paremman joukkoliikenneyhteyden Helsingin keskustaan.

Vuosaareen ja Salmisaareen tulevat uudet biolämpölaitokset rakennettaan olemassaolevalle voimala-alueelle, eli ne eivät vie tilaa muulta maankäytöltä.

kruunusillat3

Reittivaihtoehdot Kruunuvuorenrannasta keskustaan. Jos Hanasaaren kivihiilivoimalasta luovutaan, voidaan siltayhteys toteuttaa koko matkalta (vihreä reitti). Ilman siltoja asukkaat joutuvat kulkemaan punaista reittiä.

Lisääkö uusiutuviin siirtyminen rekkarallia Helsingissä?

Vuosaaren voimala-alueelle polttoaineita voidaan tuoda sekä laivoilla, junilla että rekoilla. Vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan liikenneyhteyksien kapasiteetti on hyvä eikä lähettyvillä ole häiriintyviä kohteita, joten liikennemäärän kasvaminen ei aiheuttaisi alueelle haittaa.

Myös Salmisaareen polttoaine kuljetetaan rekoilla ja laivoilla.

Miksei Helsinki tavoittele lisää ydinvoimaa?

Jotkin tahot ovat ehdottaneet, että Helsinki päättäisi rakentaa noin 100 kilometriä pitkän putken Loviisan ydinvoimala-alueelle tuodakseen laitosten hukkalämpöä Helsinkiin. Tämä vaihtoehto vaatisi huoltovarmuuden takaamiseksi mittavia investointeja varakapasiteetin ylläpitämiseen, jotta helsinkiläisten lämmönsaanti voitaisiin turvata silloinkin kun ydinvoimaloissa olisi ongelmia tai huoltokatkoja. Loviisan vanhenevien ydinvoimaloiden korvaamisesta ei myöskään ole olemassa konkreettisia päätöksiä. Ratkaisua on pidetty liian riskialttiina ja taloudellisesti raskaana, joten sen jatkoselvittämisestä luovuttiin.

Onko bioenergia ympäristön kannalta hyvä ratkaisu? Riittääkö puuta Helsingin lämmittämiseen?

Helsingissä on suunniteltu käytettävän etenkin metsäpohjaista bioenergiaa, käytännössä metsähaketta ja pellettejä. Niillä voidaan vähentää energiantuotannon päästöjä, kun niillä korvataan fossiilista kivihiiltä ja hakatun metsän tilalle kasvatetaan uutta metsää. Suurin ilmastohyöty saadaan, kun käytetään ns. nopeakiertoista biomassaa, kuten puunkorjuusta jääviä puujakeita. Kampanjan mielestä uusissa biolämpölaitoksissa  tulee käyttää 100 % uusiutuvia, kestävyyskriteerit täyttäviä polttoaineita.

Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden arvion mukaan nopeakiertoista biomassaa, kuten puunkorjuusta jääviä risuja ja oksia, syntyy riittävästi, jotta Suomen lyhyen tähtäimen uusiutuvan energian tavoitteet voidaan saavuttaa. Suomen mittakaavassa vuoden 2020 uusiutuvan energian tavoite nielee noin 13,5 miljoonaa kuutiota metsähaketta. Tämä määrä puuta voidaan saada nuorten metsien harvennuksista ja hakkuutähteistä vaikka kantoja ei käytettäisi. (Ks. Liski ym. 2011. “Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa”. Suomen ympäristö 5/2011.)

Pidemmällä tähtäimellä biomassa ei kuitenkaan riitä korvaamaan kaikkea fossiilisten polttoaineiden nykykäyttöä Suomessa, joten myös energiantarvetta on määrätietoisesti vähennettävä ja muut kestävät energialähteet hyödynnettävä.

Miksi investoida uusiutuviin Helsingissä, jos päästökaupan hinta ei siihen ohjaa?

EU:n päästökaupassa päästöoikeuden hinta on jäänyt odotettua matalammaksi. Parhaillaan EU:ssa keskustellaan siitä, millaisilla toimilla oikeuden hinta saataisiin nousemaan, jotta päästökauppa ohjaisi voimakkaammin investoimaan uusiutuviin energiamuotoihin ja energiansäästöön.

Joidenkin mukaan Helsingin ei kannata investoida uusiutuviin, sillä se vapauttaisi päästöoikeuksia muiden käytettäväksi. Tällä hetkellä päästöoikeusjärjestelmässä on kuitenkin runsaasti ylimääräisiä päästöoikeuksia, eli ei ole varmuutta siitä, että kukaan olisi halukas ostamaan ja käyttämään vapautuvia päästöoikeuksia.

Tosiasia on, että korvaamalla kivihiilen polttamista uusiutuvalla energialla Helsinki vähentää konkreettisesti ilmastoa lämmittäviä päästöjä, saa mahdollisuuden vaihtaa ulkomaisen polttoaineen kotimaiseen, parantaa kotimaisen elinkeinoelämän edellytyksiä ja avaa uusia asuntotuotannon ja liikenteen kehittämisen mahdollisuuksia Helsingissä. Hiilivoimaloiden sulkemista ei pidä päästökaupan ongelmien vuoksi pitkittää, vaan päästökauppa itsessään pitää korjata jos sitä edelleen halutaan käyttää ilmastotoimien ohjaamiseen.