Nämä kolme askelta tekevät helsinkiläisistä valtuutetuista vuoden ilmastosankareita

Maailmalla seurataan tänä syksynä tiiviisti Pariisin ilmastoneuvotteluiden toteutumista. Samaan aikaan Suomen tärkein ilmastoratkaisu tehdään kuitenkin omassa pääkaupungissamme: Helsingissä on tänä syksynä määrä päättää, annetaanko kivihiilelle jatkoaikaa vai siirrytäänkö moderniin energiajärjestelmään, jossa energiaa kuluu paljon vähemmän ja auringon, tuulen, maaperän ja biomassan energia valjastetaan käyttöön. Nämä kolme asiaa nostaisivat Helsingin puhtaiden edelläkävijäkaupunkien joukkoon:

1. Hanasaaren voimalan sulkemisesta päätettävä nyt

Hanasaaren voimalan sulkemisesta on keskusteltu Helsingin valtuustossa vuosia. Tänä syksynä on aika tehdä päätös siitä, minä vuonna voimala suljetaan.

Helen esitteli kesäkuussa mallin, jolla Hanasaaren voimalan lämmöntuotanto voidaan korvata uusiutuvalla energialla. Mallissa Salmisaaren voimala-alueella sijaitseva lämpökeskus muunnetaan käyttämään bioenergiaa ja sen käyttöastetta nostetaan. Vuosaareen rakennetaan uusi lämpövoimala, joka toimii täysin bioenergialla. Lisäksi Helen hakee mahdollisuuksia aurinko- ja maalämmön sekä geotermisen lämmön lisäämiseksi. Samaan aikaan kaupunki selvittää energiatehokkuuden ja hajautetun uusiutuvan energian mahdollisuuksia.

Helenin mukaan uusi malli on edullisempi tapa saavuttaa uusiutuvan energian tavoitteet kuin aiemmin esillä olleet vaihtoehdot. Sen investointikustannukset olisivat noin 360 miljoonaa euroa. Samalla Hanasaaren alueen vapautuminen asunto- ja työpaikkarakentamiselle toisi kaupungille tuloja ja mahdollistaisi Kruunusiltojen rakentamisen koko suunnitellulta matkalta.

Odotteluun ei ole enää mitään syytä. Päätöstä Hanasaaren voimalan sulkemisaikataulusta ei kannata lykätä.

2. Tavoitteeksi täysin uusiutuvalla energialla toimiva Helsinki

Helsingin valtuusto on asettanut tavoitteeksi siirtyä hiilineutraaliin energiantuotantoon vuoteen 2050 mennessä. Nyt tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan realistinen, aikataulutettu suunnitelma.

Helsinkiläisen energiapolitiikan ja Helenin kehitysohjelman lähtökohdaksi on otettava siirtyminen täysin uusiutuvaan energiaan vuoteen 2050 mennessä niin sähkön- ja lämmöntuotannossa kuin liikenteessä. Laajan tutkimuksen mukaan tämä on Suomessa toimiva ja realistinen vaihtoehto.

Hanasaaren jälkeen toimia vaatii Salmisaaren hiilivoimala. Voimalan sulkemiselle on asetettava aikataulu, jotta korvaaviin energiatehokkuus- ja uusiutuvan energian toimiin saadaan vauhtia. Aiempien selvitysten perusteella energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla on mahdollista korvata kivihiili lämmöntuotannossa vuoteen 2025 mennessä. Tuuli- ja aurinkosähkö voivat olla merkittäviä kivihiilen korvaajia Helsingin sähköntuotannossa.

Helenin kehitysohjelmassa on pidetty esillä myös hiilidioksidin talteenottoa voimalaitosten yhteydessä. Hiilen talteenotto- ja varastointiteknologia ei ole teknisesti ja taloudellisesti kannattavaa, eikä se ole realistinen vaihtoehto päästöttömän energiajärjestelmän saavuttamiseksi.

3. Kaupungin ohjauksella vauhtia energiaremonttiin

Energiapolitiikkaa on tärkeää tarkastella koko Helsingin, ei vain Helenin liiketalouden näkökulmasta. Mukaan päätöksentekoon on otettava kaupungin ohjauskeinot sekä kaupunkilaisten, järjestöjen, yritysten ja korkeakoulujen asiantuntemus.

Helsinki tarvitsee kunnianhimoisen energiatehokkuustavoitteen ja sitä tukevan toimintaohjelman. Kaupunki voi esimerkiksi

  • käynnistää investointiohjelman, jossa kaupungin omat kiinteistöt remontoidaan energiatehokkaiksi nopealla aikataululla. Tällaisten investointien takaisinmaksuaika on tyypillisesti alle kymmenen vuotta ja säästöt kaupungille ovat merkittävät.
  • perustaa rahaston energiatehokkuusremonttien vauhdittamiseksi yksityisissä rakennuksissa. ESCO-mallin (Energy Service Company) mukaisesti rahastosta voidaan myöntää lainoja, jotka maksetaan takaisin energiankulutuksen vähenemisestä kertyneistä säästöistä. Kaupunki voi perustaa rahaston yksin tai yhteistyössä alalla toimivien kumppanien kanssa.
  • koota yhteen taloyhtiöiden energiakorjaushankkeita ja uusiutuvan energian laitehankinta- ja asennusurakoita esimerkiksi alueittain. Tällöin kustannuksia saadaan pudotettua suurten hankkeiden kilpailutuksen kautta.
  • siirtyä energiaa säästävään kaukolämmön hinnoitteluun, jossa korkeasta energiankulutuksesta maksetaan korkeampaa hintaa. Tämä kannustaisi energiatehokkuusinvestointeihin etenkin kohteissa, joissa lämmitysenergiaa kuluu runsaasti.
  • kaavoittaa alueet energiatehokkaiksi.

Haluatko nähdä, että nämä asiat toteutuvat? Voit auttaa vaatimalla kanssamme, että Helsinki ei investoi enää kivihiilivoimaloihin – allekirjoita vetoomus!

Tweet about this on TwitterShare on Facebook34Share on Google+0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *