Hanasaaren hiilivoimala sulkeutuu kansalaisvaikut­tamisen ansiosta

Hiilivapaa Helsinki -kampanja saavutti viime viikolla merkittävän voiton, kun Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vuosien kampanjoinnin jälkeen Hanasaaren hiilivoimalan sulkemisesta. Voimala menee kiinni viimeistään vuoden 2024 loppuun mennessä.

Päätös avaa tien hiilivapaaseen Helsinkiin. Suuren voimalaratkaisun ohella valtuusto teki useita hyviä pienempiä päätöksiä, joilla valmistaudutaan tulevaisuuden energialinjauksiin. Kaupunki alkaa mm. valmistella uusia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi, fossiilisista polttoaineista luopumiseksi ja energiansäästön edistämiseksi.

Kiitos päätöksistä kuuluu paitsi ne tehneelle valtuutetuille, myös ja ennen kaikkea heidät vakuuttaneille kuntalaisille.

Kun Hiilivapaa Helsinki -kampanja muutama vuosi sitten alkoi, näköpiirissä oli hyvin erinäköisiä ehdotuksia. Pitkään pöydällä oli ainoastaan sellaisia vaihtoehtoja, joihin sisältyi kivihiilen polttamista vielä vuosikymmeniä eteenpäin, esimerkiksi vanhoja hiilivoimaloita remontoimalla. Sanottiin jopa, että tehokkaiden laitosten takia viimeisenkin kivihiilenpalan pitäisi palaa juuri Helsingissä.

Tällainen tulevaisuudenkuva ei käynyt helsinkiläisille. Greenpeacen teettämän mielipidekyselyn mukaan 77% helsinkiläisistä toivoo, että tulevaisuudessa pääkaupunki toimii 100% uusiutuvalla energialla.

Hanasaaren sulkeutuu kansalaisten aktiivisuuden ansiosta.

Hanasaaren sulkeutuu kansalaisten aktiivisuuden ansiosta.

Suuri joukko kuntalaisia halusi tehdä jotain ja vakuuttaa päättäjät siitä, että Helsingin hiilenpoltosta on päästävä eroon. Hiilivapaa Helsinki -kampanjan toimintaan osallistui vuosien mittaan noin sata vapaaehtoista, jotka osallistuivat ja olivat vastuussa suurimmasta osasta kaikesta kampanjan toiminnasta. He tapasivat päätöksentekijöitä ja valmistelijoita, järjestivät lukuisia seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja tempauksia, kirjoittivat mielipidekirjoituksia, pyörittivät kampanjan sosiaalisen median kanavia ja huolehtivat siitä, että kuntalaiset tiesivät lähestyvästä päätöksestä. He tekivät mahtavan kampanjavideon. He keräsivät yli 14 000:n ihmisen nimet kampanjan vetoomuksen hiilivoimaloiden sulkemiseksi.

Yksi keskeinen avain kampanjan onnistumiselle oli ihmisten erilaisten vahvuuksien organisoiminen toisiaan tukemaan. Siinä missä yhdet kulkivat kaupungintalolla tapaamassa päättäjiä, toiset puhuivat kuntalaisten kanssa kadulla, kolmannet digitoivat kerätyt vetoomukset, neljännet miettivät tapahtumia ja median tavoittamista, ja niin edelleen. Kaikki saivat tehdä sitä, mikä itselle tuntui luontaisimmalta, ja niiden asioiden yhteistuloksena syntyi mahtava kampanja, jonka myötä toinen Helsingin hiilivoimaloista sulkeutuu.

Kampanjan alkuvaiheessa sanottiin, että se sen vaatimat asiat eivät olleet mahdollista, mutta sinnikäs vaikuttaminen tuotti tulosta. Moni valtuutettu totesikin kampanjan vetoomuksen luovutustilaisuudessa ja itse valtuuston ratkaisevassa kokouksessa, että ilman kansalaisten aktiivisuutta päätös olisi todennäköisesti ollut varsin toisenlainen.

Vaikka energiatrendit Suomessa ja maailmalla ovat kääntymässä etenkin hiiltä vastaan, itsestään fossiilivoimalat eivät mihinkään katoa, varsinkaan niin nopeasti kuin ilmastonmuutoksen torjumiseksi olisi tarve. Tuoreen tutkimuksen mukaan hiilivoimaloita pitäisikin sulkea kolme kertaa nykyistä nopeammin, jos ilmastonmuutos halutaan pitää kurissa.

Vaikuttaminen ei pääty Hanasaareen eikä Helsinkiin. Suomessa on vielä monen monta hiili- ja muuta fossiilivoimalaa, jotka täytyy lähivuosina ja vuosikymmeninä korvata uusiutuvilla ja energiansäästöllä, jos ja kun ilmastonmuutoksen torjunnassa ollaan tosissaan. Helsingin päätös osoittaa, että määrätietoisella kansalaisvaikuttamisella fossiilivoimaloiden sulkemista todella voidaan vauhdittaa.

Päätös energia­investoinnista lähestyy – näin asia etenee

Suomen tämän syksyn suurin ilmastopäätös on tulossa loppusuoralle. Missä nyt mennään?

Helenin kehitysohjelma ja Hanasaari-työryhmä ovat päätyneet siihen, että Hanasaaren kivihiilivoimalan tuotanto voidaan parhaiten korvata ottamalla käyttöön kaksi biolämpövoimalaa ja mahdollisesti muita hajautettuja ratkaisuja. Näin saadaan myös Hanasaaren alue rakennuskäyttöön ja mahdollistetaan Kruunusiltojen rakentaminen loppuun asti.

Seuraavaksi asiaa käsitellään kaupunginhallituksen alaisessa konsernijaostossa. Ensimmäisen kerran asia oli listalla 26.10., mutta vakiintuneen tavan mukaisesti se jätettiin pöydälle. Jaoston seuraava kokous on 9.11.

Jaoston jälkeen päätösesitys tulee kaupunginhallitukseen, ja sen jälkeen lopullisesti hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustoon.

Näillä näkymin päätös ehditään tehdä tänä vuonna. Päätös hiilestä luopumisesta antaisikin hyvän sysäyksen loppuvuodesta käytäviin Pariisin ilmastoneuvotteluihin.

Päättäjille on valmisteltu kolme vaihtoehtoa. Mihin päätös sitten on kallistumassa? Konsernijaoston esityslistassa päätösesitys näyttää tältä:

”Kaupunginhallituksen konsernijaosto esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä, että
– Helen Oy:n kehitysohjelma toteutetaan erilliseen lämmöntuotantoon perustuvan hajautetun ratkaisun (kehitysohjelmavaihtoehto 3) mukaisena”

Hiilivapaa Helsinki -kampanja kannattaa ehdotettua vaihtoehtoa. Sekin vaatii kuitenkin vielä parannuksia. Esitys jättää nykyisellään auki, milloin Hanasaaren kivihiilivoimala täsmälleen ottaen suljetaan. Valtuuston pitäisikin päättää kehitysohjelmaa käsitellessään selvästi, että Hanasaari suljetaan vuonna 2020 ja uutta kapasiteettia rakennetaan hyvissä ajoin riittävästi.

Hanasaaren lisäksi sulkuaikataulu tarvitaan Salmisaaren hiilivoimalalle. Koko Helsingille täytyy valmistella tiekartta, jolla mahdollistetaan kaupungin siirtyminen kokonaan uusiutuvaan energiaan.

Juuri nyt on oikea aika vaikuttaa päättäjiin. Allekirjoita vetoomuksemme hiilivoimaloiden sulkemiseksi ja auta vapauttamaan Helsinki hiilestä!

HVH-kampanja Hesarissa: Helsinki tekee tärkeän ilmastopäätöksen

(Julkaistu Helsingin Sanomissa 26.10.)

Helsingin valtuusto tekee pian Suomen tärkeimmän ilmastopäätöksen: se päättää Hanasaaren kivihiilivoimalan kohtalosta. Hanasaaren voimala päästää vuosittain ilmaan noin miljoona tonnia hiilidioksidia ja on yksi Suomen suuripäästöisimmistä laitoksista. Päätös voimalan sulkemisesta antaa tärkeän signaalin Suomen hallitukselle ryhtyä tosissaan edistämään kivihiilestä luopumista koko maassa.

Helenin esityksen mukaan Hanasaaren voimalan lämmöntuotanto voitaisiin korvata uusiutuvalla energialla. Esitys on oikeansuuntainen ja jättää paljon päättäjien harkintaan. Hanasaaren sulkemisajankohta jää esityksessä avoimeksi.

Helenin on pystyttävä saavuttamaan uusiutuvan energian tavoitteensa aikataulussa eli vuoteen 2020 mennessä. Valtuuston on tehtävä ryhdikäs päätös voimalan nopeasta sulkemisesta, sillä kivihiiliriippuvuuden jatkaminen on suuri taloudellinen riski.

Euroopan viisi suurinta sähköyhtiötä menetti yli kolmanneksen markkina-arvostaan vuosina 2008–2013. Yhtiöt tekivät sijoituspäätöksiä entiseen tapaan ja lisäsivät sijoituksia kivihiileen, vaikka maailma muuttui nopeasti. Eurooppalaisista sähköjäteistä Enel ja E.On ovatkin uudistaneet strategiaansa ja suuntaavat nyt uusiutuvaan energiaan.

Helsinki on pohjoismaisista pääkaupungeista ainoa, joka ei ole vielä asettanut tavoitteeksi siirtymistä täysin uusiutuvaan energiaan. Kyselyn mukaan helsinkiläisten enemmistö haluaa, että päätös Hanasaaren sulkemisesta tehdään tänä vuonna ja että kaupunki kirii uusiutuvan energian tavoitteissa naapuripääkaupunkien joukkoon.

Realistisin lähtökohta Helsingin energiapolitiikalle on siirtyminen täysin uusiutuvaan energiaan. Lappeenrannan teknillisen yliopiston laaja tutkimus on osoittanut, että koko Suomi voi toimia uusiutuvalla energialla ja tällainen järjestelmä pärjää taloudellisessa vertailussa muille päästöttömille vaihtoehdoille. Ohjaavana periaatteena on pidettävä sitä, että fossiilisista polttoaineista on luovuttava vuosisadan puoliväliin mennessä kaikkialla maailmassa.

Laura Meller
energia- ja ilmastovastaava Greenpeace

Nämä kolme askelta tekevät helsinkiläisistä valtuutetuista vuoden ilmastosankareita

Maailmalla seurataan tänä syksynä tiiviisti Pariisin ilmastoneuvotteluiden toteutumista. Samaan aikaan Suomen tärkein ilmastoratkaisu tehdään kuitenkin omassa pääkaupungissamme: Helsingissä on tänä syksynä määrä päättää, annetaanko kivihiilelle jatkoaikaa vai siirrytäänkö moderniin energiajärjestelmään, jossa energiaa kuluu paljon vähemmän ja auringon, tuulen, maaperän ja biomassan energia valjastetaan käyttöön. Nämä kolme asiaa nostaisivat Helsingin puhtaiden edelläkävijäkaupunkien joukkoon:

1. Hanasaaren voimalan sulkemisesta päätettävä nyt

Hanasaaren voimalan sulkemisesta on keskusteltu Helsingin valtuustossa vuosia. Tänä syksynä on aika tehdä päätös siitä, minä vuonna voimala suljetaan.

Helen esitteli kesäkuussa mallin, jolla Hanasaaren voimalan lämmöntuotanto voidaan korvata uusiutuvalla energialla. Mallissa Salmisaaren voimala-alueella sijaitseva lämpökeskus muunnetaan käyttämään bioenergiaa ja sen käyttöastetta nostetaan. Vuosaareen rakennetaan uusi lämpövoimala, joka toimii täysin bioenergialla. Lisäksi Helen hakee mahdollisuuksia aurinko- ja maalämmön sekä geotermisen lämmön lisäämiseksi. Samaan aikaan kaupunki selvittää energiatehokkuuden ja hajautetun uusiutuvan energian mahdollisuuksia.

Helenin mukaan uusi malli on edullisempi tapa saavuttaa uusiutuvan energian tavoitteet kuin aiemmin esillä olleet vaihtoehdot. Sen investointikustannukset olisivat noin 360 miljoonaa euroa. Samalla Hanasaaren alueen vapautuminen asunto- ja työpaikkarakentamiselle toisi kaupungille tuloja ja mahdollistaisi Kruunusiltojen rakentamisen koko suunnitellulta matkalta.

Odotteluun ei ole enää mitään syytä. Päätöstä Hanasaaren voimalan sulkemisaikataulusta ei kannata lykätä.

2. Tavoitteeksi täysin uusiutuvalla energialla toimiva Helsinki

Helsingin valtuusto on asettanut tavoitteeksi siirtyä hiilineutraaliin energiantuotantoon vuoteen 2050 mennessä. Nyt tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan realistinen, aikataulutettu suunnitelma.

Helsinkiläisen energiapolitiikan ja Helenin kehitysohjelman lähtökohdaksi on otettava siirtyminen täysin uusiutuvaan energiaan vuoteen 2050 mennessä niin sähkön- ja lämmöntuotannossa kuin liikenteessä. Laajan tutkimuksen mukaan tämä on Suomessa toimiva ja realistinen vaihtoehto.

Hanasaaren jälkeen toimia vaatii Salmisaaren hiilivoimala. Voimalan sulkemiselle on asetettava aikataulu, jotta korvaaviin energiatehokkuus- ja uusiutuvan energian toimiin saadaan vauhtia. Aiempien selvitysten perusteella energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla on mahdollista korvata kivihiili lämmöntuotannossa vuoteen 2025 mennessä. Tuuli- ja aurinkosähkö voivat olla merkittäviä kivihiilen korvaajia Helsingin sähköntuotannossa.

Helenin kehitysohjelmassa on pidetty esillä myös hiilidioksidin talteenottoa voimalaitosten yhteydessä. Hiilen talteenotto- ja varastointiteknologia ei ole teknisesti ja taloudellisesti kannattavaa, eikä se ole realistinen vaihtoehto päästöttömän energiajärjestelmän saavuttamiseksi.

3. Kaupungin ohjauksella vauhtia energiaremonttiin

Energiapolitiikkaa on tärkeää tarkastella koko Helsingin, ei vain Helenin liiketalouden näkökulmasta. Mukaan päätöksentekoon on otettava kaupungin ohjauskeinot sekä kaupunkilaisten, järjestöjen, yritysten ja korkeakoulujen asiantuntemus.

Helsinki tarvitsee kunnianhimoisen energiatehokkuustavoitteen ja sitä tukevan toimintaohjelman. Kaupunki voi esimerkiksi

  • käynnistää investointiohjelman, jossa kaupungin omat kiinteistöt remontoidaan energiatehokkaiksi nopealla aikataululla. Tällaisten investointien takaisinmaksuaika on tyypillisesti alle kymmenen vuotta ja säästöt kaupungille ovat merkittävät.
  • perustaa rahaston energiatehokkuusremonttien vauhdittamiseksi yksityisissä rakennuksissa. ESCO-mallin (Energy Service Company) mukaisesti rahastosta voidaan myöntää lainoja, jotka maksetaan takaisin energiankulutuksen vähenemisestä kertyneistä säästöistä. Kaupunki voi perustaa rahaston yksin tai yhteistyössä alalla toimivien kumppanien kanssa.
  • koota yhteen taloyhtiöiden energiakorjaushankkeita ja uusiutuvan energian laitehankinta- ja asennusurakoita esimerkiksi alueittain. Tällöin kustannuksia saadaan pudotettua suurten hankkeiden kilpailutuksen kautta.
  • siirtyä energiaa säästävään kaukolämmön hinnoitteluun, jossa korkeasta energiankulutuksesta maksetaan korkeampaa hintaa. Tämä kannustaisi energiatehokkuusinvestointeihin etenkin kohteissa, joissa lämmitysenergiaa kuluu runsaasti.
  • kaavoittaa alueet energiatehokkaiksi.

Haluatko nähdä, että nämä asiat toteutuvat? Voit auttaa vaatimalla kanssamme, että Helsinki ei investoi enää kivihiilivoimaloihin – allekirjoita vetoomus!

Energiavallan­kumous tulee – ehdimmekö mukaan?

Maamme energia

Halme, Hukkinen, Korppi-Tommola, Linnanen, Liski, Lovio, Lund, Luukkanen, Nokso-Koivisto, Partanen & Wilenius: Maamme energia (Into Kustannus, 2015).

Energiantuotannon ratkaisut ja rakenteet kehittyvät nopeasti ja murros ulottuu myös Suomeen – ennemmin tai myöhemmin. Ehdimmekö mukaan globaalin energiavallankumouksen kärkijoukkoon vai hukkaammeko muutokseen sisältyvät taloudelliset mahdollisuudet? Näitä kysymyksiä tarkastelee Maamme energia –pamflettikirja, jossa 10 professoria vaatii päättäjiä uudistamaan rohkeasti Suomen energiapolitiikkaa.

Professorit toteavat, että Suomi on jälkijunassa energiantuotannon maailmanlaajuisessa murroksessa. Suomella kuitenkin on erinomaiset mahdollisuudet rakentaa ekologisesti ja taloudellisesti kestävä energiajärjestelmä, jos poliittista tahtoa löytyy. Energiapolitiikan päivittäminen vaatii panostusta energiatehokkuuteen sekä kotimaisiin ja uusiutuviin energianlähteisiin.

Maamme energia tarkastelee energiapolitiikan tilaa ja tulevaisuutta kansallisella tasolla, mutta avaa kiinnostavia näkökulmia myös paikallisiin ratkaisuihin. Emeritusprofessori Jouko Korppi-Tommola kirjoittaa uusiutuvien energianlähteiden potentiaalista asuntojen lämmityksessä. Professori Peter Lund kehuu Kotkan ja Lahden onnistuneita energiaremontteja, mutta kritisoi Helsingin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa energiantuotantoa:

Kuinka eettistä on, että helsinkiläisten veroäyriä kevennetään kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa hiilisähköllä, joka tuhoaa maapalloa, samalla kun lähes kaksi miljardia ihmistä on ilman sähköä ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta, koska päästöjä pitäisi leikata?” Lund kysyy.

Professorit korostavat, että energiaratkaisuissa taloudelliset hyödyt ja globaali oikeudenmukaisuus eivät ole ristiriidassa: satsaaminen fossiilisten polttoaineiden sijasta kotimaiseen ja uusiutuvaan energiaan on sekä taloudellisesti järkevää että moraalisesti perusteltua.

Maamme energia on raikas ja ravisteleva puheenvuoro Suomen energiapoliittiseen keskusteluun. Kirjassa esitettyjen näkökulmien toivoisi nousevan esiin myös neuvoteltaessa Helsingin tulevista energiainvestoinneista. Helsingillä on edessään erinomainen tilaisuus harpata hiilikasojen kaupungista yhdeksi energiavallankumouksen edelläkävijäksi. Tartummeko tilaisuuteen?