3 askelta hiilivapaaseen Helsinkiin

1. Suljetaan Hanasaaren voimala

Hanasaaren kivihiilivoimalan sulkeminen käynnistää saastuttavan energian lähtölaskennan Helsingissä. Valtuusto voi päättää Hanasaaren sulkemisesta tänä vuonna. Päätöksen rinnalle Helsinki tarvitsee vision, jossa myös Salmisaaren kivihiilivoimala suljetaan vuoteen 2025 mennessä ja maakaasun käytöstä luovutaan Vuosaaren voimaloissa. Viimeistään vuonna 2050 Helsinki voi toimia kokonaan uusiutuvalla energialla.

2. Korjataan rakennukset energiatehokkaiksi

Rakennusten energiakorjauksilla, poistoilman lämmön talteenotolla ja kaukolämmön älykkäällä käytöllä voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä. Lämmityksen – ja siten myös kivihiilen – tarve vähenee. Samalla lämmityslasku pienenee. Iso kysymys on, millaisella poliittisella ohjauksella Helsingin rakennusten energiakorjaukset saisivat vauhtia.

3. Uusiutuvaa energiaa kaikkialla kaupungissa

Helsinki tarvitsee energiaremontin. Kaupungin on aika siirtyä moderniin energiajärjestelmään, jossa energiaa kuluu paljon vähemmän ja tuulen, auringon, maaperän ja kestävän biomassan energia valjastetaan käyttöön. Myös oman energian tuottaminen on tehtävä kuntalaisille helpoksi.

Onko tämä mahdollista Helsingissä?

Helsingissä selvitetään nyt, millaisia vaihtoehtoja laajan energiaremontin toteuttamiseksi on. Tuloksia odotellessa voit tutustua aiempiin selvityksiin energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian mahdollisuuksista:

  • Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt -työryhmän loppuraportti vuodelta 2011 listasi mm. erilaisia keinoja rakennusten lämmönkulutuksen vähentämiseksi. Raportin arvion mukaan lämmönkulutusta olisi mahdollista vähentää jopa noin 2000 GWh edestä vuoteen 2030 mennessä nykytasoon verrattuna (kivihiilellä tuotettiin lämpöä 3140 GWh vuonna 2010).
  • WWF:n Eroon fossiilisista -selvitys (2013) tarkasteli, miten Helsingin kivihiili voitaisiin korvata energiatehokkuuden parannuksilla sekä maalämmön, aurinkoenergian, tuulivoiman ja bioenergian yhdistelmällä vuoteen 2030 mennessä:
    • Energiatehokkuusparannukset rakennuskannan peruskorjausten yhteydessä toisivat säästöjä. Peruskorjaustahdin kaksinkertaistaminen 2,5 prosenttiin rakennuskannasta (nyt 1,25 % rakennuskannasta peruskorjataan vuosittain) vähentäisi lämmönkulutusta vuoteen 2030 mennessä 29 % siitä, mitä nykyisin tuotetaan kivihiilellä.
    • Maalämpö (1068 GWh) kattaisi yli puolet jäljellejäävästä lämmön tarpeesta. Toinen puoli tulisi aurinkolämmöstä (300 GWh) ja bioenergiasta (521 GWh).
    • Sähköä tuotettaisiin tuulivoimalla 505 GWh, auringosta 250 GWh ja bioenergialla 413 GWh.
  • Sitran Energiaälykäs pääkaupunkiseutu -raportti listaa 15 keinoa, joilla pääkaupunkiseudun päästöjä voitaisiin vähentää kustannustehokkaasti suunniteltua nopeammin. Raportti nostaa keskeisesti esiin energiatehokkuuden parannusten, kaukolämmön älykkään käytön ja aurinkosähkön nopean lisäämisen mahdollisuudet bioenergian rinnalla.